Kotimainen kuituhamppu
- Suomessa saadaan vastaava satotaso kuin Keski-Euroopassa.
- Kasvaa ilman torjunta-aineita.
- Lisää orgaanisen aineksen määrää maaperässä.
- Hyvä vuoroviljelykasvi.
- Vahvakasvuinen, tavanomainen satotaso 6-8 t/ha.
- Monipuoliset käyttökohteet kuidulle ja päistäreelle.
- Reilulta hehtaarilta saadaan materiaali yhden keksikokoisen omakotitalon rakentamiseen
Viljely Suomessa
Hamppu on perinteinen yksivuotinen viljelykasvi, jota on kasvatettu Suomessa vähintään rautakaudelta asti. Suomessa onkin hampulle suosiolliset kasvuolot: sopivat maalajit sekä valoisa kesä, kylmä talvi ja kuiva kevät. Hamppua kasvatetaan joko öljyn tai kuidun vuoksi. Öljyhamppu ja kuituhamppu ovat erilaisia kasveja, joilla on omat viljely- ja jalostustekniikkansa sekä markkinansa.
Hamppu on maaperälle hyödyllinen kasvi, sillä sen voimakkaat juuret parantavat maaperän laatua. Runsas lehtimassa lisää orgaanisen aineksen määrää maaperässä, jolloin maa-aines kuohkeutuu ja kastematojen määrä lisääntyy. Hyvän satotason saamiseksi hamppua ei kannata kuitenkaan kylvää tiivistyvälle savimaalle. Perinteisesti hamppu on kylvetty parhaille lohkoille.
Esi- tai vuoroviljelykasvina hampun on todettu parantavan muiden kasvien satoa jopa 30 prosenttia. Nopeakasvuisena se myös tukahduttaa rikkakasvit alleen. Ilman kasvinsuojeluaineita kasvava hamppu sopii myös luomutuotantoon.
Rakentamisessa käytetään kuituhampun päistärettä. Rakentamisessa päistäreen tulee olla kuivaa ja mahdollisimman pölytöntä. Suomessa kuituhamppu korjataan keväällä. Pakkanen liottaa kuidun irti rungosta ja kuivaa sekä vaalentaa sadon. Kevätkorjattu hamppu sopii hyvin rakentamiseen. Kuituhampun siemen tulee ulkomailta ja viljelyyn käytetään EU-tukikelpoisia lajikkeita.
Hankealueella kuituhamppua viljellään Riihikoskella, Raisiossa, Laitilassa, Forssassa, Koskella ja Somerolla yhteensä 40 hehtaarin alalla. Varsinais-Suomessa viljelyala
on yhteensä 94 hehtaaria.