Blogi


19.10.2016

Matka Italiassa järjestettyyn hamppurakentamisen symposiumiin (6th IHBA Symposium) 11-12. lokakuuta oli erittäin onnistunut.  Tulimme vakuuttuneeksi siitä, että hankkeemme Suomessa ovat liikkeellä juuri oikeaan aikaan, sillä reilun kaksikymmentä vuotta Euroopassa kehitetty rakentamisen ala tuntuu lähteneen eteenpäin nyt paremmin kuin koskaan aiemmin. Vaikuttaa siltä, että myös suurimmat alun kehittämisvaiheen mokat alkavat olla koettu ja niistä on mahdollista ottaa oppia.

Osanottajia oli 22 eri maasta, uusimpina Romania ja Venäjä. Näimme esitelmiä useasta onnistuneesta rakennuskohteesta ja meneillään olevista tutkimuksista. Italialaisten lukuisat rakennuskohteet ja laadukas arkkitehti- ja energiasuunnittelu osoittivat, että meidän on mahdollista päästä vaadittuihin U-arvovaatimuksiin myös Suomessa. Suuria rakennushankkeita varten on jo kehitettynä kalustoa, jolla päästään 30 kuution valamismääriin päivässä. Laitteet ovat ranskalaisia ja toki niitä on mahdollista kehittää vielä entistä paremmiksi. Briteissä työmailla on käytetty myös betoniautoa sekoittamisessa, joten isompien hankkeiden toteuttaminen on vain ajan ja sopivien laitteiden valintakysymys.

Tee se itse –rakentamista kannattavat tahot ja hamppurakentamisen yksinkertaisuudesta vakuuttuneet henkilöt eivät välttämättä ymmärrä, mikä kehittämisessä kestää tai miksi materiaalia pitäisi tutkia ennen rakentamista. Tähän seikkaan voi hyvin antaa vastauksen – materiaalitestaus ja reseptiikan kehittäminen on tärkeää maakohtaisesti, jos käyttöön halutaan kotimaiset materiaalit. Rakenteen suorituskykyyn ja vaikka niinkin tärkeään ominaisuuteen, kuin koossapysymiseen, vaikuttaa hampun partikkelikoko ja puhtaus, sidosaineiden omaisuudet ja näiden yhdistelmän suhde. Materiaalilta voidaan hakea vaikkapa hyvää erityskykyä tai koittaa parantaa sen asettumisnopeutta. Jos olet kuitenkin halukas kokeilemaan menetelmää ilman kurssitusta ja materiaalien testausta, kannattaa se tehdä aluksi koirankopin kokoisella testauksella. Kaupallisessa rakentamisessa testaukset vaaditaan, jotta esimerkiksi vaakus- ja vaakutusasiat saadaan kuntoon.

Huomioitavaa on myös se, että kokeneilla tahoilla on vielä vaihtelevia näkemyksiä siitä, kuinka paikallaan valaessa materiaali tulisi tiivistää, kuinka nopeasti kalkkirappaus tulee laittaa rakenteen päälle jotta kosteus haihtuu tehokkaasti pois ja onko hydraulinen vai ei-hydraulinen kalkki parempaa hampun kanssa. Keskustelua käytiin myös siitä, missä järjestyksessä materiaalit kannattaa sekoittaa myllyssä. Parhaan toimintatavan ja materiaalien valitsemiseen voi siis kulua aikaa, mutta voi se käydä myös nopeasti jos asian testaamiseen on hyvät resurssit.

Tulemme tähtäämään siihen, että materiaali hyväksytään Suomessa virallisesti ja saamme suunnittelun tueksi tarvittavaa tietoa. Tätä tavoitetta tukee myös Rakenneratkaisuja hampusta –hanke, jota vedämme Turun AMK:ssa EAKR-rahoituksella. Hamppurakentamisen kehittämisestä ollaan kiinnostuneita meitä lähellä myös Ruotsissa, Latviassa, Hollannissa ja Puolassa ja yhteistyö maiden välillä on mahdollista. Olemmehan kaikki saman asian äärellä, tarvitsemme rakennuksia jotka eivät eristä meitä ympäristöstämme tai tee haittaa ympäristölle ja joiden rakentaminen on kokonaisenergiankulutusta ajatellen viisasta muuallakin kuin paperilla.

Syysterveisin,

Noora ja Päivi

Verona 2016 119

 


31.8.2016

Kulunut kesä on opettanut ja muistuttanut monista asioista. Siitä kuinka tärkeää yhteistyö, oppinen, kehittäminen ja sinnikkyys ovat. Siitä, että siellä missä on ihminen, on virheen mahdollisuus ja kehittymisen potentiaali. Matka Lapissa muistutti kuinka hyvältä tuntuu hengittää täysin puhdasta ilmaa ja miten suuret luonnon vauraudet meillä onkaan täällä Suomessa. Niitä kannattaa vaalia.

Sodankylässä ohitin Hampputörmäntien ja muistin, että alkuperäinen intoni lähteä hamppualan kehittäjäksi Suomessa on ollut halu tukea Lapin ja koko Suomen maaseudun elävänä säilymistä ja halu edistää kestävien elinkeinojen lisääntymistä. Hampusta olisi monen tuotteen raaka-aineeksi ja sitä voitaisiin viljellä aina Lappia myöten. Jotta se olisi totta joku päivä, tarvitaan kehitystyöhön mukaan laaja kirjo eri alojen ammattilaisia ja kehittämistahtoisia ihmisiä ja yrityksiä. Sen verran matkaa on kuljettu, että hampun viljelypinta-ala kasvaa kohisten joka vuosi, vaikka se on vielä marginaalinen viljelyskasvi. Ihmisten tietämys aiheesta on lisääntynyt ja uusia kehittäjiä ja kaupallisia toimijoita on tullut kentälle.

Rakennetaan hampusta -hanke lähti liikkeelle, koska ihmisten kysyntä ja kiinnostus hamppurakentamiseen on kasvanut, mutta tietoa on hajanaisesti saatavissa ja kokemusta ei Suomesta löytynyt juurikaan. Rakennusalalla on suuri merkitys yhteiskuntaan. Rakennusala tuottaa meidän asumisympäristömme ja vastaa isosta osaa maan energiankulutusta ja raaka-aineiden käyttöä. Elämme kaikki rakennetussa ympäristössä ja sillä on merkitystä ihmisen hyvinvointiin. Rakennusala työllistää suuren määrän ihmisiä. Rakennusala on haastava erityisesti meidän ympäristössä, jossa ympäristön olosuhteet vaihtelevat paljon. Uuden materiaalin tuominen tähän ympäristöön vaatii pitkän kehitystyön.

Tiedonvälityshankkeella voimme lisätä rakennusalan ja rakennuttajien tietämystä materiaalista. Tavoitteena on innostaa yrityksiä myös omaan kehitystyöhön. Tämän hankkeen rinnalla toteutuu Turun AMK:n toimesta myös hanke Rakenneratkaisuja hampusta (EAKR 1.6.2016-31.9.2018). Molemmat hankkeet tulevat päättymään kesällä 2018 ja odotan jo innolla näkeväni, mitä kaikkea tämän kahden vuoden aikana ehtii tapahtua ja asia ottaa tuulta siipiensä alle! Uskon vahvasti tämän rakennusmateriaalin potentiaaliin olla merkittävä kotimainen rakennusmateriaali, joka ei rasita vaan rikastuttaa yhteiskuntaa ja sen asukkaita.

Hankekuulumisiin,

Noora

Hamppupelto 028